Tämä on kunnianosoitus Puruvedelle ja muikulle.
1. Miksi muikkupatsas kuuluu juuri Puruvedelle?
2. Millainen patsas on?
3. Mistä idea lähti?
4. Miten patsas saatiin toteutumaan?
1. Puruvesi on vuosisatojen ajan tarjonnut ympäristönsä asukkaille herkullista ravintoa ja toiminut pelastavana ruoka-aittana muikun nuottauksen ansiosta. Jo 1500-luvulla Puruvedellä käytiin kalassa Karjalasta aina Kirvun ja Antrean seuduilta saakka. Näin Puruvedestä muodostui kahden kulttuurin konkreettinen kohtauspaikka ja lopulta kalastuskulttuurin keskus.
Yhä edelleen Puruveden muikku on maankuulu kirkaskylkinen kala, joka tarjoaa makuelämyksiä sekä luo työpaikkoja seudullemme. Sille on myönnetty myös EU:n paikkakuntasidonnainen nimisuoja yhtenä viidestä (2025) suomalaisesta elintarvikkeesta.
Kalastuksen tärkeä rooli on näkynyt myös seurakuntaelämässä: saarnoissa muikkusaaliita on sekä toivottu että siunattu. Nyt haluamme kunnioittaa muikun merkitystä myös sen kunniaksi suunnitellulla patsaalla. Siinä viisi noin metrin mittaista teräksestä valmistettua muikkua ui ikään kuin parvessa muistuttamassa meitä hienoista Puruveden antimista.
2. Viidestä kalasta muodostuva patsas on toteutettu haponkestävästä 5-millisestä teräksestä. Kalat on kytketty katuvalaistukseen siten, että niiden sisällä loistavat pimeällä pienet led-valot. Muikut on istutettu navettakiviin teräsvarsilla, jotta patsas olisi tukeva, mutta kokonaisuus samalla kevyt ja ilmava. Muikut on toteuttanut punkaharjulainen Riitek, jonka muotoilija Kai Turtiainen on suunnitellut kalat. Puruvesi on patsaassa läsnä äänenä, jonka kuulee kävellessään patsaan lähettyville. Jos laineet eivät teknisistä syistä joka kelillä loiskua, pääset äänimaisemaan tällä sivustolla olevan linkin kautta.
Sen, miten hyvin patsas kuvaa parvessa viihtyvää muikkua, saat päättää juuri Sinä.
3. Patsashanke lähti liikkeelle kerimäkeläisen paluumuuttajan Helena Pölösen ideasta. Hän otti yhteyttä Kerimäki-seuran silloiseen puheenjohtajaan Kari Muhoseen, joka suhtautui ideaan vakavasti ja kutsui keväällä 2024 koolle työryhmän edistämään hanketta. Työryhmän vetäjäksi valittiin Heli Järvinen.
Alkuperäinen ajatus oli saada patsas valmiiksi vuonna 2026, mutta koska hanke eteni Kerimäki-seuran alaisuudessa nopeasti myötätuulessa, ja sen tueksi saatiin useita tukijoita, sen valmistumista päätettiin nopeuttaa vuodella.
-Iso kiitos kuuluu myös Savonlinnan seurakunnalle, joka antoi patsaan toteuttamisen turvaamiseksi sille arvokkaan ja näkyvän paikan kirkonkylän keskustasta. Kirkkopuiston kummulta patsas näkyy kaikille kylään tulijoille ja toisaalta korostaa myös hienon kirkkomme sekä kirkkopuistomme arvokkuutta, Järvinen kiittää.
Patsas sijoittuu 15 metrin päähän Kaivopirtin edustan jalkakäytävästä ja 22 metrin päähän Puruvedentiestä siten, että koko patsas on noiden mittojen rajaamalla alueella. Sijainnissa on huomioitu kirkon, vanhan kirkkotien, pulkkamäen ja asuntojen ympäristö siten, ettei patsaasta aiheudu millekään niistä haittaa. Koska kyseessä on kulttuurihistoriallisesti merkittävä alue, on hankkeelle pyydetty ja saatu puoltavat lausunnot niin Ely-keskuksesta kuin Museovirastostakin.
4. Tämä kunnianosoitus Puruvedelle ja sen kirkaskylkiselle muikulle ei olisi ollut mahdollinen ilman julkista rahoitusta, monen yrityksen rahallista tukea ja työpanosta sekä lukemattomien paikkakuntalaisten osallisuutta.
Iso kiitos kuuluu hankkeen mahdollistajille:
